Pitkät mittapalat – tarkat mittaukset

Valkoista valoa ja laservaloa yhdistävä interferometri on loistava työkalu pitkien mittapalojen interferometriseen kalibrointiin. Laite käyttää valkoisen valon interferenssiä yhdessä laservalon interferenssin kanssa mittapalan pituuden alustavaan määrittämiseen. Tämän ansiosta kalibroinnissa ei tarvita ennakkotietoa mittapalan pituudesta kuten useimpien muiden pitkien mittapalainterferometrien tapauksessa. Tarkka keskimitta ja pinnan muoto saadaan 9-vaiheisella askelluksella. Mittapalan lämpötilaa mitataan neljällä Pt100-anturilla ja lämpöpiteneminen kompensoidaan. Ilman lämpötila, paine ja kosteus mitataan omilla mittareillaan ja tulos lasketaan näistä saadulla taitekertoimella. Laitteen toimintaperiaate on kuvattu artikkelissa [1], jonka laatimisen jälkeen laite on päivitetty käyttämään 9-vaiheista askellusta keskipituuden ja pituuden vaihtelun mittaamiseen. Interferometrillä on mahdollista mitata myös ns. double ended -konfiguraatiossa [2].

Pitkien mittapalojen kalibroinnin epävarmuus.

MittausalueLaajennettu
epävarmuus (k=2)
​Huom.
​100...1000 mmU = Q[30; 0,11L] nm L on millimetreissä,  Q[x; y]=√(x2+y2)
 
  

IMG_8401_uusi kuva pitkiin mittapaloihin.jpg    

  Pitkien mittapalojen interferometri.

 

VTT MIKESin mittapalainterferometrin suorituskyky testataan säännöllisillä osallistumisilla kansainvälisiin EURAMETin tai CCL:n järjestämiin vertailumittauksiin. Viimeisin vertailumittaus on EURAMET.L-K1.2011 [3]. Vertailun tulokset tukivat VTT MIKESin pitkien mittapalojen interferometrin ilmoitettua mittausepävarmuutta.
 

  1. E. Ikonen and K. Riski, Gauge-block Interferometer based on one stabilized laser and a white-light source, Metrologia 30, 95–104 (1993). https://doi.org/10.1088/0026-1394/30/2/006.
  2. A. Lassila and V. Byman, Wave front and phase correction for double-ended gauge block interferometry, Metrologia 52, 708–716 (2015). https://doi.org/10.1088/0026-1394/52/5/708.
  3. M. Matus et. al, Measurement of gauge blocks by interferometry, Metrologia 53, 04003 (2016). https://doi.org/10.1088/0026-1394/53/1A/04003.
     

Lisätietoja

  • Antti Lassila, tutkimusryhmän vetäjä, puh. 040 767 8584, sähköposti antti.lassila(at)vtt.fi


​<<< takaisin pituuskalibrointien etusivulle