HUOM! Vaikka etusivun kellon näyttämä aika perustuukin MIKESin atomikelloihin, se EI näytä Suomen virallista aikaa käyttäjän tietokoneruudulla. Virhe aiheutuu viiveistä, joita signaali kokee matkalla MIKESin verkkoaikapalvelimesta käyttäjän tietokoneelle. Verkkoyhteyden laadusta riippuen poikkeama oikeasta ajasta voi olla kymmenesosasekunnista useaan sekuntiin. Voit tahdistaa tietokoneesi kellon Suomen viralliseen aikaan synkronoituun palvelimeen NTP-palvelun avulla.
Mittatekniikan keskus (MIKES) ylläpitää kansallisessa aika- ja taajuuslaboratoriossaan Suomen virallista aikaa. Aikaan ja taajuuteen liittyvä tutkimus metrologiamielessä alkoi maassamme Teknillisessä korkeakoulussa 1971. Ajan ja taajuuden seuranta suoritettiin aluksi pitkäaaltoisien aikamerkkiasemien (DCF-77, MSF jne) avulla, mutta pian siirryttiin Loran-C navigointijärjestelmän käyttöön. Ajan ylläpidon siirryttyä VTT:lle rakennettiin kymmenkunta Loran-C kelloa, joita sittemmin käytettiin eri puolilla Suomea ja myös kansainvälisessä EISCAT-projektissa ajan ja taajuuden ylläpitämiseen. Loran-C kelloilla saavutettiin UTC-ajassa noin 1 µs:n epävarmuus ja taajuudessa suhteellinen epävarmuus 1·10-11 vuorokausikeskiarvona.
Aikavertailuja tehtiin kuljetettavan kellon avulla sekä Ruotsin (TELE) että yleissopimuksen puitteissa Neuvostoliiton (VNIIFTRI) kanssa. Myös TV-yhteyttä Tallinnan kautta VNIIFTRI:in käytettiin. 1970 luvulla rakennettiin myös Yleisradion pääkello antamaan tuttua "piip" aikamerkkiä. Tämä kello oli lukittuna VTT:n viralliseen kelloon puhelinlinjan välityksellä ja oli käytössä Yleisradiossa vuoteen 1997 saakka. Tällöin Yleisradio siirtyi käyttämään GPS-vastaanottimeen perustuvaa kelloa. Kansallinen laboratorio alkoi sittemmin valvoa ja raportoida Yleisradion tuottamia aikamerkkejä.
GPS-navigointijärjestelmä antoi paremmat mahdollisuudet ajan ja taajuuden ylläpitoon ja valvontaan kuin Loran-C. Niinpä VTT:lle hankittiin ensimmäinen GPS-kello 1989. Sen avulla saavutettu UTC-ajan epävarmuus oli 0,5 µs ja taajuuden suhteellinen epävarmuus 1·10-12 vuorokausikeskiarvona. Myöhemmin GPS-vastaanottimia hankittiin lisää ja kideoskillaattorit ajan ja taajuuden "vauhtipyörinä" korvattiin rubidiumkelloilla. Vuonna 1997 hankittiin ensimmäinen oma Cs-atomikello. Sitä ennen oli "lainattu" Cs-atomiaikaa Teleltä kaukomittauksena jo pari vuotta.
Vuoden 2000 alusta Suomen kansallinen aikametrologia siirtyi VTT:ltä Mittatekniikan keskukseen. MIKESiin hankittiin samana vuonna toinen Cs-kello varmentamaan ajan ylläpitoa. Vuonna 2003 hankittiin sekä passiivinen että aktiivinen vetymaseri Kvarz'ilta Venäjältä. Niiden erinomaisen lyhytaikaisen stabiilisuuden hyödyntämiseksi hankittiin samalla samalta tehtaalta myös femtosekuntiresoluutioon pystyvä nelikanavainen vaihekomparaattori.
Suomen aikaa ja taajuutta verrataan jatkuvasti "GPS common view"-mittauksen avulla koordinoituun yleisaikaan UTC, GPS:n avulla suoraan USNO:n pääkelloon ja Loran-C (NELS) avulla BIPM:n aikaan. Aikavertailuja kuljetettavan GPS:n avulla on myös tehty SP:n (Ruotsi) kanssa muutaman vuoden välein. MIKESin aika- ja taajuuslaboratorion ylläpitämän Suomen ajan epävarmuus (UTC) on nykyisin n. 30 ns. Taajuuden lyhytaikainen (10 min) suhteellinen epävarmuus on 1·10-12 ja vuorokausitasolla 1·10-13.
Lisätietoja: Kalliomäki Kalevi, Manstén Tapio