Jäljitettävyys

Millaista elämämme olisi jos mittaustuloksiin ei voisi luottaa, jos esimerkiksi metrin mitta ei aina olisi samanpituinen, jos kilogramma vaihtelisi, jos mitattu lämpötila olisi vähän mitä sattuu, jos kukaan ei tietäisi oikeaa aikaa?

Tieto on päätösten ja johtopäätösten perusta, ja ilman tarkkoja mittauksia ei objektiivista, havaintoihin ja kokeisiin perustuvaa tietoa voi saada.

Jos mitattava kohde ei muutu, on eri aikana eri laitteilla tehtyjen mittaustulosten oltava yhtäpitäviä mittalaitteiden mittaustarkkuuksien rajoissa. Mittauksen toistettavuus on metrologian kulmakivi, joka toteutetaan jäljitettävyyden avulla. Jäljitettävyyden perustana ovat mittalaitteiden kalibroinnit, joissa verrataan mittalaitteen antamaa lukemaa mittanormaalin ilmoittamaan arvoon. Mittanormaalilla ymmärretään mittalaitetta jota käytetään referenssinä ja jolla on ilmoitettu suuren arvo ja siihen liittyvä mittausepävarmuus. Kalibroinnissa saadaan siis tietoa siitä kuinka paljon tietty mittalaite näyttää väärin. Jäljitettävyydellä ymmärretään sellaista SI-yksikköön ulottuvaa katkeamatonta kalibrointikejtua, jossa

  • kaikista ketjun osista on kalibrointitodistus
  • mittausmenetelmä on dokumentoitu
  • mittaustulokset on kirjattu ja säilytetty
  • kalibroinnit ovat ajan tasalla
  • laitteet ovat yksilöitävissä
  • mittausepävarmuus on tiedossa ja ilmoitettu
  • kalibroinnit tehneet laboratoriot ovat osoittaneet pätevyytensä

Kansallinen mittanormaali on kansalliseen päätöksen perusteella tunnustettu mittanormaali, joka toimii kansallisena perustana määritettäessä kyseessä olevan suureen muiden mittanormaalien arvoja. Suomen kansallisia mittanormaaleja ylläpitää ja kehittää MIKES. Optisten suureiden kohdalla kansallisena mittanormaalilaboratoriona toimii MIKESin nimeämänä MIKES-Aalto Mittaustekniikka. Geodeettinen laitos (putoamiskiihtyvyys ja pituus) ja Säteilyturvakeskus (ionisoiva säteily) toimivat myös kansallisina mittanormaalilaboratorioina, mutta näiden asema perustuu niiden omaan lainsäädäntöön.

Kansallisia mittanormaaleja verrataan säännöllisin väliajoin muiden maiden vastaaviin mittanormaaleihin. Perustavaa laatua olevien kansainvälisten mittanormaalien ylläpito, alan kehityksen koordinointi sekä kansainvälisten vertailumittausten järjestäminen kuuluu kansainvälisen paino- ja mittatoimiston BIPM:n (Bureau international des poids et mesures) tehtäviin. Alla on esitetty esimerkki kansainvälisestä vertailumittauksesta 100Ω resistanssinormaaleista. Kuvaajassa eri laboratorioiden tulosten suhteelliset poikkeamat keskiarvosta miljardisosina.